Hae osiosta
Ulkoasiainministeriö
Torstaina 16.2.2012    4 kommenttia

Rio ja Sao Paulo

Brasilian-turnee on lähestymässä loppuaan. Tyhjästä 1960-luvulla rakennetun pääkaupunki Brasilian jälkeen Rio de Janeiro ja Sao Paulo olivat aivan erilaisia kokemuksia. Molemmat ovat elämää kuhisevia suurkaupunkeja yrityksineen, ruuhkineen ja myös slummeineen - eli brasilialaisittain faveloineen.

Rio on rennosta elämänasenteesta tunnettu legendaarisen kaunis rantakaupunki, mutta myös yhä merkittävämpi liike-elämän keskus. Mm. Brasilian kehityspankki BNDES, monialajätti EBX, öljy-yhtiö Petrobras ja brasilialaiset teleoperaattorit saivat suomalaisia vieraita keskiviikkona. Brasiliassa on menossa valtava investointibuumi, jonka tehokkaassa toteuttamisessa suomalaisten yritysten osaaminen voi olla kullanarvoista.

Brasilian teollisuuden perinteinen keskus on jättikaupunki Sao Paulo. Laskeuduimme lentokentälle aivan kaupungin keskustaan, pilvenpiirtäjien lomaan. Torstain pääteemana oli "biotalous". Laaja käsite, joka tarkoittaa kaikkea uusiutuvia luonnonvaroja käyttävää tuotantoa - vaikkapa puurakentamista. Brasilialaiset ja suomalaiset yritykset tuntuivat löytävän reippaasti yhteisiä ideoita seminaarin ja erillisten tapaamisten myötä. Iltapäivällä Jyrki kävi tervehtimässä Sao Paulon kuvernööriä, ja minä kävin tusinan yrityksen kanssa Brasilian suurimman teleoperaattorin Vivon luona. Lisäksi annoimme haastatteluja brasilialaiselle medialle, ja minä piipahdin hotellin lähellä Ayrton Sennan haudalla.

Nyt matkalla lentokentälle ja kohti Eurooppaa. Reissun kokonaissaldo on vahvasti plussalla. Brasiliassa on valtavia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, ja matkamme aikana saimme monta ovea avattua. Jatkotapaamisia sovittiin iso määrä. Yrityksemme tekivät selvästi vaikutuksen.

Uuden bisneksen syntyminen riippuu tietysti aina yritysten intressien yhteensopimisesta, mutta valtio voi auttaa tuomaan oikeita tahoja yhteen. Ulkoministeriö, suurlähetystö ja Finpro tekivät valtavan työn kahden ministerin ja 60 yrityksen ryhmän kokoamisessa ja kaikille hyödyllisen ohjelman rakentamisessa. 

Ensi viikon olen perheen kanssa hiihtolomalla, mutta seuraan blogikommentteja.

4 kommenttia

Perjantaina 17.2.2012 klo 10:09
Vilho Partanen

Pessimismille on sekä aihetta että ei.

Jos pääsemme mukaan BRICSien kasvupyrähdykseen, niin voimme pärjätä jopa entistäkin paremmin.

Jos kasvuhakuisuuden fokus pidetään vain jo moneen kertaan ”perkatuissa” naapureissa ja tutuilla tantereilla, sitten kyllä.

”Tuleen ei saa jäädä makaamaan” … eikä tietysti jäädäkään.

Perjantaina 17.2.2012 klo 19:33
Mikko Pöntiö

Todella mukavalta vaikuttaa tämä ministereiden reissu Brasiliaan. Brasilia taitaa olla aivan fantastinen paikka businekselle. Hyvä näin.

Millainen paikka se on tavallisen brassin elää? Toimiiko siellä demokratia? Onko perusbrassi vapaa?

Ajatukseni: BRICS-maat pärjäävät hyvin mutta niiden heikkous on demokratian ja vapauden vaje. Köyhyys ja kurjuus vaivaavat edelleen suurta osaa kansaa.

Perjantaina 17.2.2012 klo 21:26
Jouni Pulli

Alex, olisi ensiarvoisen tärkeää, jos pystyisit ja haluaisit vetää yhteen kokemuksesi analyysinä, johon pureutua, jotta tällä palstalla olisi merkitystä myös kommenttien suhteen.

Ja leppoisaa hiihtolomaa, niillähän meillä usein asioita edstetään ja kerätään voimavaroja tulevaan, kun on aika katsoa metsää puilta.

Sunnuntaina 19.2.2012 klo 15:39
Jouni Pulli

Alexin pitäessä nyt ansaitsemaansa hiihtolomaa, toivon, että tässä blogissa voi tällä kertaa kirjoittaa ohi merkinnän otsikonkin varsinkin, jos seikka liittyy suomalaisen kaupan kehittämiseen.

UM:n YK:n turvaneuvoston Suomen jäsenyyden "kampanjasivulla" painotetaan, että kv. turvallisuuteen kuuluvat myös sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen aspektit. Huomioiden, että EU-maiden, Portugalin ja Saksan, tämänkertainen pesti päättyy 2012 olisi merkittävää, että mukana olisi jatkossa, varsinkin huomioiden:
1. taloudellisesti vaikean globaalin tilanteen,
2. Venäjän haasteet ja
3. Länsi-Euroopan puolustuspolitiikan uuden tilanteen,
Suomi.

Meillä ovat poliittiset, sosiaaliset sekä taloudelliset näytöt siitä, että pystyisimme tuomaan YK:n turvaneuvostoon kehittäviä näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia niin sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kuin globaalin turvallisuuspolitiikankin saroilla, huomioiden niin EU:n ja EU:n lähinaapurit, USA:n ja BRICs-maat sekä kehitysmaat, silloin kun vaikeille asioille pitää löytää laaja kansainvälinen tuki. Vaikka Suomessakin ilmenee esim. rasismia aika ajoin niin samoin sitä ilmenee muissakin maissa eri toten vaikeassa taloudellisessa tilanteessa - ja on aina ilmennyt ympäri maailmaa, sivistyksen ja pankkimaailman kehdoissakin.

Suomen YK:n turvaneuvostojäsenyyden myötä meillä olisi mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti lähialueidemme sekä BRICS-EU-USA väliseen talouden kehitykseen huomioiden kestävän kehityksen arvot ja kehitysmaiden tarpeet että myös maailman turvallisuuden tulevaan struktuuriin.

Kirjoita kommentti

Etu- ja sukunimi (vaaditaan)
Sähköpostiosoite (vaaditaan)
Web-sivusto
Ainoastaan omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan.